olo on aika epävakaa väkin ja ei pysty käsittään jotta nyt voin todellaki syödä ihan mitä vaan milman mitään sappikohtausta. ni kaikki aikanaan. varmaan sitte pystyy keskittyyn paremmin tuohn ruok jututtuun kun on täysin parantunut.
oikeesti voisin vaikka itkee onnesta kun tää on vihdoin ja viimmein totta jot leikkaus on ohitte...
sappirakko + yksi kookas kivi poissa  ei ole enää mun huomen aiheena..

kiitos kaikille tasa puolisesti niille jotka olette kommentoineet mulle tästä sappi jutuista niitä on todellakin ollut ihana lukea ja tuntuu ihanalle jot en todellakaan ole ainut ollut joka moisesta asiasta on kärsinyt..tosin kukaan ei ole kärsinyt sappi vaivoista näin kauan kun minä mut en enään =)